www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

Mannisen taistelun muistomerkki Ruovesi

Loading...

Sijainti

Mannisen taistelu käytiin Ruoveden Väärinmajalla Suomen vapaussodan aikana.


Maaliskuun alussa punaiset olivat jo monta kertaa yrittäneet saada Vilppulan tärkeää rautatieasemaa haltuunsa, tuloksetta.

Hyökkäyksiä tehtiin panssarijunan turvin mutta ne aina pysähtyivät sillan läheisyyteen.  Niinpä punaiset päättivät luoda painetta Ruoveden suuntaan ja saada sivustasta painetta Vilppulan suuntaan.


Maaliskuun 13.-15. välisenä aikana oli valkoisten linjat muodostuneet Vilppula-Ruovesi maantien varteen. Valkoisia rintamassa oli 300. Väärinmajaa puolusti ylihärmäläisten, lappajärveläisten ja vimpeliläisten yhdistetty vapaaehtoisten komppania johtajanaan ltn Viitaharju. Vihollisen sodanjohto oli päättänyt puhkaista rintaman tältä kohden saadakseen haltuunsa, silloiseen sodankäyntiin tärkeät Vilppulan aseman ja rautatiet. Vihollisella oli käytössään 500 – 1000 miestä.


15.3. huomasi tiedustelu, että vastapuolella on jotain merkittävää tapahtumassa, joten valkoiset asettuivat asemiin Pyhkiön ja Puolivälin torppien välimaastoon. Punaiset hyökkäsivät voimalla ja valkoiset iskivät vastaan. Rajut taistelut kestivät iltapimeään, jolloin punaiset vetäytyivät taakse. Taistelussa kaatui yhdeksän ylihärmäläistä.


Vuonna 1934 ylihärmäläiset rakensivat prof. Sirénin suunnitteleman muistomerkin taistelupaikalle.


Muistomerkki on n. 1 km Väärinmajan kylältä Vilppulan suuntaan, Ruovesi-Vilppulatien oikealla puolella P-paikan vieressä.

Aiheeseen liittyvät muut muistomerkit:


- Ylihärmän vapaussodan sankarien muistomerkki


Hämeen ryhmä oli valkoisen armeijan ryhmittymä Suomen sisällissodassa. Ryhmän päällikkönä toimi eversti Martin Wetzer. Hämeen ryhmä perustettiin, kun eversti Wetzer sai kaikkien valkoisten joukkojen päällikkyyden akselilla Ruovesi - Vilppula - Mänttä 5. helmikuuta 1918. Hämeen ryhmän ensimmäinen esikunta oli Haapamäellä, josta se siirrettiin Vilppulaan 17. helmikuuta 1918. Ryhmän vastuulla oli rintamaosuus Näsijärvestä Päijänteeseen.


Hämeen ryhmän II pataljoona oli Mannisen pataljoona ja se koostui:


- 1. eteläpohjalainen komppania, päällikkö Matti Laurila ja myöhemmin jääkäri Gabriel Viitaharju. Komppania koottiin Ylihärmän, Lappajärven ja Vimpelin suojeluskunnan miehistä.


- 9. eteläpohjalainen komppania. Komppania koottiin Vaasan ja sen ympäristön suojeluskuntalaisista. (komppania kuului II Mannisen pataljoonaan 22. maaliskuuta 1918 alkaen).


- 11. eteläpohjalainen komppania. Komppania kuului

22. maaliskuuta alkaen II Mannisen pataljoonaan ja se oli pataljoonan 3. Komppania.


- 1. hämäläinen patteri, 2 tykkiä.


- konekiväärijoukkue


- kenttälennätinosasto



Ruoveden-Vilppulan taistelujen jälkeen Hämeen ryhmän reitti eteni kohti Tamperetta punaisella nuolen osoittamaa reittiä.

Jääkäriluutnantti Kaapo Viitaharju huomasi vihollisen sangen lukuisana kiiruhtavan Pyyhkiön torpan lähettyville. Pahaa aavistaen hän otti mukaansa nelisenkymmentä Ylihärmän ja Alajärven miestä rientäen Pyyhkiölle, jonne parhaillaan hyökkäsi suuri vihollisjoukko. Valkoisten ja punaisten välillä oli metsäinen mäki, ja sen päätti Viitaharju vallata miehineen puolustusasemaksi.  Mutta hyökkääjillä oli sama halu ja niin saavuttiin mäelle lähes yhtäaikaa.

Syntyi yksi vapaussotamme hurjimpiä kahakoita.

Pohjalaisia vastassa oli punaisten parhaita joukkoja, mm. Helsinkiläinen A-komppania, muutenkin heitä oli moninkertainen määrä.

Kamppailua käytiin osittain käsikähmässä. Taistelu kesti useita tunteja ja lopulta punaisten oli peräännyttävä.  Verinen taistelu maksoi eteläpohjalaisille kymmenen kaatunutta, näistä yhdeksän oli ylihärmäläistä.

Tulenjohtopaikka Mannisen tuntumassa Väärinmajalla.  Taustalla häämöttää Nenosen taloryhmä, jossa sijaitsivat punaisten asemat.

Valkoisten tykistö tuhosi ne täysosumalla.

Muistomerkin rakensivat viikon kestäneen työjakson aikana vapaussodan rintamilla taistelleet miehet.

Väärinmajan patsaan paljastustilaisuus järjestettiin Ruovedellä 17.6.1934.

Juhlaan osallistui pelkästään Etelä-Pohjanmaalta noin 400 henkeä, joista puolet ylihärmäläisiä.

Juhlapuheessaan muistomerkkihankkeen päämies Kustaa Järvi luonnehtii Pohjanmaan miesten saapuneen suorittamaan vanhaa kunniavelkaansa sankarivainajilleen.

Ylihärmäläisiä Mannisen taistelupaikalla Ruovedellä.  Kuvassa K. Kangas-Kurki, oppaana ollut ruoveteläinen tyttö  Emma Siilman, Juho Hella ja Juha Yliluoma.  Juho Hellan poika Iisakki kaatui tuolla paikalla.

Emma Siilman oli Mannisen pikkupiika, joka työskenteli talossa koko ikänsä


Kuvan om. Salme Nikkari

Lue tästä ”Ylihärmäläiset Ruoveden Mannisella” kirjoittanut Simo Perämäki, (Ruoveden Joulu 2003)

Mannisen taisteluun osallistuneet yksiköt

Kortti sota-arkiston sisällisodan taistelupaikkakortistosta.

Rintamalinjat kulki suurin piirtein Ruovesi-Väärinmaja-Vilppula tielinjan mukaan.

Väärinmajan alueen rintamalinjat

Väärinmajan alueen rintamalinjat, 1920 -luvulla piirrettynä.

Näköala Seppälän talon pihasta kohti punaisia. Kuvattu kesällä.

Hämeen Ryhmä osallistui Suomen rintaman keskiosan taisteluihin.

Nenosen talon rauniot.

Mannisen talon rakennukset

Etualalla ”pomminheittokone” miehistöineen, joiden takana juoksuhautalinja, savuavat Seppälän rauniot ja kuusisuojusrivi.

Kuusisuojaa käytettiin ainakin Seppälän ja Mannisen välisellä osuudella.


Kuvan piirtänyt silloin paikalla arkkitehti Eljas Paalanen.

Lue tästä ”Kohtalokas Mannisen taistelu” kirjoittanut Heikki Ylikangas (Ruoveden Joulu 2004)

Lue tästä Mannisen taisteluun osallistuneiden miesten kertomuksia tapahtumista. Simo Perämäen kirjoittamasta kirjasta ”Ylihärmän suojeluskunta ja Lotat”