www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

Etelä-Pohjanmaan alueen Mannerheim -ristin ritarit


Ahola Johan Aarne Einar

Maanviljelijä, sosiaalineuvos, kapteeni


71

17.7.1942

s. 21.6.1910 Karijoki


k. 21.5.1994 Kauhajoen hautausmaa



Anttila Allan Sylvester

Maanviljelijä, kersantti


165

21.12.1944


s. 17.1.1921 Kauhajoki


k. 16.9.1967 Kauhajoen hautausmaa



Honkaniemi Toivo Nikolai


Pienviljelijä, kapteeni

149

20.7.1944


s. 7.6.1908 Alahärmä

k. 14.1.1995 Levon hautausmaa, Lahti



Iisalo Tauno Veikko Ilmari


Kapteeni


168

21.12.1944


s. 23.7.1916 Ähtäri


k. 18.6.1947 Kalevankankaan hautausmaa, Tampere


Isosomppi Feeli Johannes


Varastonhoitaja, ylikersantti

70

17.7.1942


s. 15.10.1909 Kauhava

k. 20.2.1972 Paijalan hautausmaa, Tuusula



Leppänen Eero Kaarlo Olavi


Majuri


135

27.6.1944


s. 12.11.1907 Kauhava


k. 27.6.1944 Portinhoikassa, Lappeenrannan hautausmaa



Mallila Eino Ilmari


Maanviljelijä, kersantti

20

7.10.1941

s. 5.7.1919 Laihia


kaat. 26.2.1942 Krivillä, Laihian hautausmaa


Mantere Onni Olavi


Metsäteknikko, kersantti


13

16.9.1941


s. 30.1.1911 Keuruu


k. 25.4.1970 Ähtärin hautausmaa



Maunula Auvo Herman Toivo

Majuri, laivueen komentaja

90

8.9.1942

s. 7.6.1907 Alavieska

k. 17.5.1944 Hirvaksessa, Seinäjoen sankarihautausmaa


Turkka (ent. Turkanheimo) Kauno Josef Vilhelm


Everstiluutnantti


126

16.1.1944


s. 6.11.1898 Alahärmä


kaat. 17..1.1944 Rajajoella. Kalevankankaan hautausmaa, Tampere



Äijö Lauri Alfred


Maatalous- ja metsätieteitten kandinaatti, maanviljelysneuvos, toiminnanjohtaja, kapteeni


182

21.12.1944


s. 17.5.1917 Kauhajoki


k. 20.1.2004

Mikkeli

Nimi

Ammatti

Ritari nro

Myöntämispäivä

Syntynyt

Kuollut/haudattu

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin jatkosodan aikana ja välittömästi sotien jälkeen 191 sotilasta. Mannerheim-ristin 1. ja 2. luokan ristit kuuluvat Vapaudenristin ritarikuntaan.


Mannerheim halusi kunniamerkin, joka voitiin samanlaisena - ilman aikaisempaa "luokkajakoa" - antaa niin kenraalille kuin sotamiehellekin.

Vuoden 1940 joulukuussa tehtiin lisäys Vapaudenristin ja Vapaudenmitalin kunniamerkeistä 8. joulukuuta 1939 annettuun asetukseen, jolloin sen 4. pykälä totesi: "Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää 1. tai 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi."

Ristin myöntämistä koskeviin säädöksiin tehtiin sodan aikana kaksi huomattavaa muutosta.

Laki kunniapalkinnon suorittamisesta. 14. toukokuuta 1943, jolla ristiin liitettiin valtion varoista maksettava kunniapalkinto 50 000 markkaa, joka suuruudeltaan vuonna 1943 vastasi vakinaisessa palveluksessa olevan luutnantin vuosipalkkaa.

Toisena muutoksena 18. elokuuta 1944 lisättiin asetukseen mahdollisuus palkita sotilas uusista ansioista toistamiseen.


1. luokan ritariksi nimitettiin kaksi henkilöä; ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ja yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraali Erik Heinrichs.  Muut ritarit nimitettiin 2. luokan ritareiksi.

Aiheeseen liittyvät muut muistomerkit:


- Mannerheim -ristin ritari Onni Mantereen muistolaatta

- Mannerheim -ristin ritarien Iisalojen kotitalon  muistolaatta

- Kauhajoen veteraanien perinnetalo (Ritarien Ahola ja Anttila Mannerheim -ristit nähtävillä)

- Seinäjoen sk. ja Lotta Svärd -museo (Ritari Mallilan Mannerheim -risti nähtävillä)