www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

Vapaussodan alkamisen muistomerkki Laihia

Loading...

Sijainti

Tapahtumat Laihian Hulmilla olivat heijastusta jostakin paljon isommista asioista. Tultaessa tammikuulle 1918 on valta Pietarissa taas vaihtunut. V.I.Lenin johtaa Pietarissa kansankomissaarien neuvostoa ja Venäjä ja Saksa neuvottelevat Brest-Litowskyssä erillisrauhasta. Suomi on julistautunut itsenäiseksi ja saanut sille tunnustuksen, mutta konkreettinen tilanne on epäselvä. Sisäisesti maa on jo ajautunut yhteenoton partaalle. Ei kuitenkaan Pohjanmaalla, jossa talous ja koko yhteiskunta nojaa vankasti talonpoikaisväestöön ja sen arvomaailmaan.


Laihialaiset toimivat noin 8 tuntia etuajassa muihin pitäjiin verrattuna. Syyksi on esitetty laihialaisten hätäilyä tai omapäisyyttä. Taustalla oli kuitenkin päämajan suunnitelma. Yleinen h-hetki oli 28.1.-18 aamuyö klo 03, jota ennen lähialueilta koottiin voimia Vaasan haltuunottoa varten. Siksi Laihialla piti aloittaa jo edellisenä iltana.


Vaasassa oli täysi syy varustautua hyvin, siellä oli vahva venäläinen varuskunta. Hulmin varastoista saatava aseistus olisi ollut hyvä lisä, eikä rakuunojen odotettu tekevän vastarintaa. Myös päämajan ohje piti neuvotteluratkaisun avulla aikaansaatavaa aseistariisuntaa ensisijaisena. Kun se ei Hulmilla onnistunut, eivät laihialaiset myöskään ehtineen mukaan Vaasan valtaukseen.


Ensi yritys siis meni vikaan. Sotilaat ryntäsivät kasarmista ulos ja lähtivät aliupseerin komentamana hyökkäämään ketjussa. Laihialaisten joukossa oli mukana paljon täysin aseettomia ja myös täysin vailla sotilaskoulutusta olleita, joille tilanne oli ylivoimainen. Kun he irtosivat sekasortoisesti sillan ja nykyisen koulun suuntaan, ei myöskään koulutetun ja aseistetun ydinjoukon johtaminen ollut enää mahdollista. Viisi laihialaista jäi loukkuun Hulmin pukkisillan alle ja sai surmansa luodeista ja pistimistä. He ovat Tammisunnuntain ensimmäiset sankarivainajat.


(Ote Heikki Peltomäen tekstistä. Tarkemman selvityksen löydät täältä)

Patsaan kyljessä on Hulmilla kaatuneiden nimet:


nahkuri Juho Valo, ikä 47 v.,

talollisen poika Johannes Filppula 33,

talollisen poika Iivari Mäkelä 21,

renki Uuno Koivuniemi 19,

talollisen poika Niilo Johannes Havusela 15.


Kaatuneista Valo oli perheellinen.

Hulmin taistelun muistomerkki (Vapaussodan alkamisen muistomerkki) paljastettiin 7.elokuuta 1938 Laihianpäivän juhlassa.

Paljastuspuheen piti Matti Similä ja tilaisuuteen osallistuivat maaherra Jalo Lahdensuo ja SK-piiripäällikkö Matti Laurila. Laihianpäivän juhlapuhujana oli professori Aapeli Saarisalo. Paikalla oli väkeä 1500 henkeä.


Patsaan on suunnitellut Ilmajoella syntynyt kuvanveistäjä Urho Lamminheimo.