www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

Napuen taistelun muistomerkki Isokyrö

Loading...

Isonkyrön taistelu  (= Napuen taistelu)


Suomen joukkojen uusi ylipäällikkö, kenraali Armfelt keskitti nyt n. 5500 miestään Isoonkyröön ja kokosi lähiseudulta nostoväkeä vahvistukseksi. Venäläisten ylipäällikön, ruhtinas Golitzynin 11 000 miehen vahvuinen armeija marssi Ikaalisten kautta Kurikkaan ja Ilmajoelle, sekä edelleen Ylistaron Pelmaan kylään, jonne asettui leiriin.


19. helmikuuta 1714 kohtasivat kenraali Armfeltin suomalaiset ruhtinas Golitsynin sekä Venäjän tsaarin vasta varustetun valioarmeijan Isonkyrön Napuen ja Laurolan kyliin kuuluvalla aukealla. Venäläinen aikalaiskuvaus vertaa käytyä rajua taistelua Pultavaan, ja kuvailee vastarintaa raivokkaaksi. Armfelt otti aloitteen ennen kuin Golitzyn oli ehtinyt ryhmittää joukkojaan valmiiksi. Lumipyry ja palavista rakennuksista tuleva savu auttoivat suomalaiset rynnäkköetäisyydelle. Yksi ainoa yhteislaukaus ammuttiin 12-15 metrin etäisyydeltä. Armfelt kertoo tapahtumista sen jälkeen näin:


“Ampumatta he etenivät niin raivokkaasti pistimin ja miekoin, että kaatuneita ja haavoittuneita kasaantui 6-7 miehen korkuisiin röykkiöihin, joiden yli oli vaikea päästä”. Venäläisten rintama horjui ja tykkejä vallattiin. Golitsynin 2500 rakuunaa ja kasakkaa olivat nyt kuitenkin ehtineet kiertää suomalaisten selustaan, ja tilanne kääntyi venäläisten eduksi. Heidän ylivoimansa tuhosi suomalaiset perusteellisesti.


Kenttä oli täyttynyt kaatuneista ja haavoittuneista. Suomalaisia kaatui n. 2950 ja vain vähän yli 500 joutui vangeiksi. Venäläisten tappiot olivat yhteensä n. 1060 miestä, joista n. 420 kaatuneina. Tämä Suuren Pohjan sodan viimeinen suuri kenttätaistelu oli yksi sodan verisimmistä.


Vähässäkyrössä paljastettiin 05.08.1979 Napuen taistelun muistomerkki.   Paljastustilaisuudessa piti Reijo Taittonen puheen, josta tässä pari lainausta:


”Vähäkyröläisiä kaatui Napuella 152 pääosin 15-45 –vuotiaita. Taistelun jälkeisen erityisesti juuri pitäjäämme kohdistuneen ryöstö- ja hävitysterrorin seurauksena vietiin täältä pois 78, vangittiin ja sen tien katosi 30, murhattiin, tapettiin tai pahoinpideltiin kuoliaiksi 18. Tämän lisäksi sudet söivät 16, venäläisiksi sotilaiksi pestautui 8 ja joku muu kohtalo tuli kolmen osaksi. Kokonaistappiot on kirjattavissa siten 305:ksi, joista 33 oli tyttöjä tai naisia. Vertaamalla tuota lukua pitäjän silloiseen asukasmäärään voimme vasta käsittää katastrofin koko järkyttävyyden.”


”Kun henki-veron mukainen asukasmäärä Vähässäkyrössä vuosina 1712 ja 1713 on ollut 405 ja 416, voidaan olettaa, että talvella 1714 pitäjässä asui melko tarkkaan 625-630 asukasta. Tämän mukaan Vähänkyrön asukasluku laski Napuen päivinä 47,5 prosenttia, mikä on tiettävästi Suomen historian kaikkien aikojen suurin yhteen pitäjään kohdistunut suonenisku.”

Aiheeseen liittyvät muut muistomerkit:


- Napuen taistelun ensimmäinen muistomerkki