www.epmuisto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN

SOTAMUISTOMERKIT

Suomen sodan, Harjankylän kahakan muistomerkki Kauhajoki

Loading...

Sijainti

8.7.08 Harjankylä (Kauhajoen ja Kurikan puolessavälissä) (huoltokuormaston kaappaus)  

(Erään lähteen mukaan tapahtuman päivämäärä on 15.7.08. Todennäköisempi pvm on kuitenkin 8.7.08.)



Venäläiset päättivät siirtää Ilmajoen Hannukselassa olleen varastonsa etelämmäs turvallisempaan paikkaan. Pääkuormastoon kuului 70 kuormaa ja 50 saattovartijaa. Vähän myöhemmin Hannukselasta lähti vielä 13 kuorman ja yhden upseerin sekä 10 miehen saattovartio. Lisäkuljetuksessa oli pääasiassa leipää.  Tämä pienempi kuormasto yöpyi Harjankylän Harjan talossa. Yöllä kauhajokelaisten talonpoikaisosasto päästi kuormaston hevoset karkuun. Aamulla venäläiset alkoivat vaatia korvaavia hevosia. Tällöin talonpojat hyökkäsivät. Kahakassa haavoittui ainakin yksi venäläinen, joka myöhemmin löytyi kuolleena. Vangiksi otettiin upseeri ja yksi sotilas. Talonpoikaisosasto valtasi kaikki 13 kuormaa. Leipäsaalis piilotettiin Harjan talon aittaan. Talonpoikaisosaston johtajat Qvist ja Hanelles eivät varsinaisesti osallistuneet väkivaltaisuuksiin, vaan pysyttelivät tapahtumien ajan Kyrönjoen toisella puolella Toivakan talojen takana seuraten tilannetta.


Ilmajoelta vähän aikaisemmin samana päivänä lähtenyt pääkuormasto säästyi tälläerää kaappaukselta, mutta joutui myöhemmin hyökkäyksien kohteeksi.


Myös samana päivänä Harjankylän ohi ratsasti 15 kasakkaa, jotka matkasivat kohti Karviaa. Kasakat eivät onneksi pysähtyneet Harjankylässä, vaikka säikäyttivätkin osan siellä olleista ja onnistunutta kaappaustaan juhlineesta talonpojista.


Harjankylään saapui myöhemmin 300-400 metelöivää pääosin ilmajokista ja mutta myöskin kauhajokista talonpoikaa, joita johti ala-seinäjokelainen Tuomas Uppa ja jotka sittemmin suurimmaksi osaksi palasivat takaisin kotiseudulleen kuultuaan kaappauksen onnistuneen.


1 venäläinen kaatui, 1 upseeri ja 1 sotilas jäi vangiksi, suomalaiset eivät kokeneet tappioita.

Toinen tapahtumakuvaus:


Harjankyläläiset pystyttivät talkoovoirnin kesällä -98 Suornen sodan muistomerkin jaakko Yli-Harjun pellon reunamalle.

Kesällä 1998 tuli kuluneeksi 190 vuotta siitä, kun venäläiset kasakat polttivat Harjankylan talot maantasalle tuhkaksi. Oli kysymyksessä Suomen sota 1808.

Harjankylän kohtaloksi muodostui venäläisen leipäkuormaston ryöstäminen Harjan talon pihamaalla. Venäläinen leipäkuormasto oli matkalla Ilmajoelta Kauhajoen kautta kohti Kristiinaa. Ilmajoen kapinapäällikkö nimismies Qvist lähetti kirjallisen käskyn kuormaston ryöstämisestä Ilmajoen, Kurikan ja Kauhajoen miehille. Kun kuormasto saapui Harjankylään heinäkuun 7 päivän iltana 1808, he yöpyivät Harjan taloon.

Harjankylään oli kokoontunut ryöstöön varustautuneita talonpoikia Kuríkasta ja Kauhajoella noin sata. Yön aikana isännät päästivät kuormaston hevoset karkuun. Aamulla, kun venäläiset vaativat uusia hevosia, talonpojat hyökkäsivät heidän kimppuunsa. Venäläiset pakenivat Kauhajoen kirkonkylää kohti. Leipävaraston talonpojat piilottivat Harjan talon aittaan.

Nummijärveltä käsin venäläiset kasakat ratsastivat kostoretkelle kirkonkylään ja Harjankylään 10-12.7.1808 tuhoisin seurauksin. Kasakat polttivat Harjankylästä ulkorakennuksineen 4 Harjun, 2 Kohlun, 2 Kalalahden, 2 Marttilan, Toivakan ja Sorvarin talot sekä Sorvarissa olleen torpan. Kylän väki pakeni piilopirtteihin.

Kaiken tämän murheen lisäksi kesän sato oli suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Pellot jäivät seuraavana kesänä kylvämättä siemenien ja hevosten puutteen vuoksi. Nälkä ja taudit olivat nyt pahin vihollinen. Harjankylä nousi uudestaan tuhkasta pohjalaisen sisun, tulevaisuuden toivon ja Kaikkivaltiaaseen Jumalaan turvautuen.